Kotona.

Terve. Nyt on muutama päivä ollu aikaa mietiskellä matkaa ja totutella ajatukseen siitä, että se on ohi. En oo tottunu, enkä usko että vielä vähään aikaan totun. Ensimmäisenä yönä kotona nukuin n. 04.00 - 14.00, toisena meni vielä huonommin ja nukuin 05.00 - 15.00. Mun kroppakin ilmeisesti protestoi tätä aikavyöhykettä vastaan.

Palataan kuitenkin vielä Buenos Airesiin ja viimeseen iltaan. Noin kello yhdentoista aikaan mentiin vähän hienompaan ravintolaan ja vedettiin kunnon Argentiinalaiset carnet reissun päätökseksi. Alkudrinkkinä Campari, alkuruoaksi lautaselliset roquefort -sinihomejuustoa. Ruokajuomana tietysti Mendozalainen punaviini, ja pääruoaksi aivan järkyttävä kasa eri lihoja. Se tarjoiltiin suoraan omasta grillistä, joka tuotiin pöytäämme. Jälkiruoaksi ensin jäätelöä ja mansikoita mulle ja Jaskalle vähintäänkin epäilyttävän näkönen flan dulce de lechellä höystettynä. Tässä kohtaa on todellakin aiheellista kysyä mitä kokin päässä on liikkunu kun se asetteli Jaskan jälkiruokaa lautaselle!!??!! Loppuun sit vielä kahvi ja konjakki.

Mehän emme kunnon matkailijoina omistaneet kelloa ja yllätyttiin pikkasen kun hotellille palattaessa kello oli puol kolme! Siinä sit pakattiin tunti ennen ku lähettiin puol neljä baariin. Siellähän se aika vierähtikin kivasti ja loppujen lopuks ehdittiin nukkua tunti ennen lentokentälle lähtöä. Pikkukoomassa jonotettiin check-iniin ja harhailtiin ympäri lentokenttää. Juuri kun luulimme että selvisimme kaikista muodollisuuksista tuli käsky palata lähtöruutuun ja mennä maksamaan joku hemmetin lentokenttävero sinne jonnekin pääsisäänkäynnin paikkeille. Ja tottakai automaatin kautta, koska paikallinen taksikuski oli aiemmin jo ehtiny ryöstää meidät velottamalla jotain käsittömiä summia taksimatkasta. Minkäs teet.

Ongelmitta kuitenki onneks selvittiin koneeseen, eikä ehtiny tylsää tulla koneessa kun tajuttomuus iski jo ennen ku ehti istua penkille. Hämärästi muistan syöneeni jossain välissä mutta siinä ne muistikuvat alkaaki olemaan. Espanjan aikaa noin kello viiden maissa maanantaiaamuna oli meidän koneen vaihto ja hengattiin lentokentällä nelisen tuntia ennen Suomen lentoa. Ensimmäisen kerran ku kuuli "tervetuloa" selvällä suomen kielellä oli melkonen järkytys. Mitä siihen ois pitäny vastata!? Miten sanottiinkaan "gracias" suomeks? Lisäks ongelmia aiheutti se ettei voinu enää avoimesti haukkua ihmisiä ja puhua mitä tahansa siinä kun istuttiin. Hyvin suuri elämänmuutos oli taas edessä.

Matka meni kuitenki loppujen lopuks ongelmitta ja mäkin ehdin suunnilleen suoraan lentokentältä mun espanjan tenttiin. Karu paluu arkeen, mut onneks toi tentti päätti mun syyslukukauden ja nyt on edessä ansaittu kuukauden joululoma.

Mitähän tähän voi sanoa? Se on ohi. No, pistän vielä jotain hyviä kuvia tänne niiden iloks jotka jaksaa kattella. Moro.