La Paz - Rauha!

Aamulla sitten saavuttiin tanne Bolivian paakaupunkiin La Paziin yobussilla. Matka kesti noin 9 tuntia ja oli parempi varmaan, etta nukuttiin suurimmaksi osaksi matkaa, eika nahty minkalaisia teita pitkin sita oikein ajeltiin taas..

Mutta viela Potosiin. Perjantaipaiva oli jalleen huikea kokemus, kun vierailimme Potosin kaivoksilla. Ei siina muuta kun kuravaatteet ja pieni hengityssuoja paalle ja sukellettiin polyisiin kaivoksiin. Jotkin kaivoksen osat ovat jopa 400-500 vuotta vanhoja ja kerroksia kaivoksessa on kasittamattomat 17! Eraan arvion mukaan jopa 8 miljoonaa ihmista on kuollut naina vuosisatoina kaivoksessa. Yleisimmat kuolinsyyt ovat romahdusonnettomuudet, altistuminen myrkkykaasuille ja polyn aiheuttamat keuhkosairaudet. Tavallisen kaivostyolaisen keskimaarainen elinika onkin vain n. 45 vuotta ja ne jotka kestavat kauemmin usein tyoskentelevat koko ikansa kaivoksissa, elakepaivia ei ole.

Matka aluksi ostimme kaupasta lahjoja mainareille. Dynamiitit, virvoitusjuomat ja kokalehdet tekevat kauppansa mainareiden keskuudessa. Kylla, dynamiittia voi ostaa kadulla olevista kaupoista aivan vapaasti!! N. 1,5 eurolla saa dynamiittipotkon, sytyttimen ja pussillisen ammoniumnitraattia vahvistamaan rajahdysta! Huh.

Kuljimme kaivoksissa pienissa 5-8 hengen ryhmissa ja jokaisella oli oma opas. Polya oli ilmassa todella paljon ja tunnelit olivat suhteellisen matalia. Valilla pystyi kulkemaan normaalisti, useimmiten hieman kyyryssa ja toisinaan jouduimme ryomimaa hieman ahtaamman kolon lavitse. Pahimmillaan tunnelit olivat n. metri x metri lapimitaltaan. Kierros ei todellakaan sovi klaustrofobisille!

Yhteensa laskeuduimme nelja tasoa alaspain, ja kuumuus alemmilla tasoilla oli lahes sietamaton. Silti siella oli paikallisia tyontamassa n. 4 tonnia painavia vaunuja taynna kivimateriaalia, toisia lapioimassa samaa tavaraa koreihin ja kolmansia nostamassa naita koreja ylos ja ulos kaivoksista. Kovaa tyota 5 paivaa viikossa ja 8-12 tuntia paivassa. Toisaalta jos hyva onni sattuu kohdalle ja loytaa paljon sinkkia, hopeaa ja muita mineraaleja on tienestit Bolivian mittapuun mukaa suhteellisen hyvat.

Kolmannelta tasolta neljanteen mentaessa meita kohtasi pieni yllatys. Koska oli perjantai-iltapaiva, on kaivosmiehilla tapana aloittaa pieni alkoholifiesta heti puolenpaivan jalkeen. Neljannella tasolla oli pieni kolo, jossa mainarit joivat 96% alkoholia, ensin yksi shotti raakana ja sen jalkeen blandattuna, mutta silti suhteellisen vahvana. Turistit tuovat perjantaisin viinat mainareille ja saavat myos osansa naista juomista. Juoma kiersi 4 kierrosta meidan 5 hengen ryhmassa johon kuului Jaakon ja itseni lisaksi kaksi irkkua ja hollantilainen kaveri. Sebu oli espanjankielisessa ryhmassa. Siina vaiheessa kun lahdimme kapuamaan ulos tuntui tarjoilut jo hieman paassa. Kun viela muistaa, etta korkeutta on n. 4 kilometria, happea ei ole liikaa, lampotila n. 45 asteessa ja ilma taynna polya niin kapuaminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Taytyy kylla kunnioittaa kavereita, jotka oikeesti tyoskentelee noissa oloissa paivasta toiseen..

Oppaat olivat itse vanhoja kaivostyolaisia ja todella hauskaa porukkaa. Illaksi jarjestettiin viela jalkapallo-ottelu turistien ja Bolivialaisten oppaiden valille mutta meilla oli bussiliput ostettuna La Paziin, eika aika oikein tahdo riittaa. Kaytiin kuitenkin irkkujen, parin sveitsilaisen ja hollantilaisen kaverin kanssa syomassa, ja oli aika lepposa tunnelma kaikin puolin..

Tanaan ollaankin sitten kierrelty La Pazia ja ostettu oikeestaan ekan kerran koko reissulla kunnolla kaikkea pikkutavaraa matkamuistoiks ja tuliaisiks. Varattiin huomiseks alamakipyorailyreissu paikkaan joka mainoksen mukaan on "The World´s most dangerous road". Meidat kuljetetaan eka pyorien kanssa n. 4800 metrin korkeuteen ja sielta tullaan alas n. 1600 metriin!! Siita tulee varmaan ihan mielenkiintonen reissu.

Siina siis menee koko sunnuntai ja matka jatkuu Copacabanaan Lake Titicakan rannalle sitten maanantaiaamuna.

Nyt kaydaan viela syomassa, otetaan ehka pari lauantaibissea ja hyvat younet niin ollaan huomenna puol kasilta valmiina meidan retkelle. Palaillaan jalleen asiaan sitten kun taas kerrottavaa on lisaa.

Moro!